maanantai 2. syyskuuta 2013

Helsingin Kaupunginteatteri: Eila, Rampe ja suolaparta (2.9.2013)














Kuva: HKT


Mikä? - Eilan ja Rampen kootut seikkailut. Komedia. (toim. huom. 3. pääharjoitus)

Kuka tai ketkä? - Helsingin Kaupunginteatteri

Miten? - Sinikka Nopolan varsin sekava käsikirjoitus saa kantaesityksensä HKT:n Arena-näyttämöllä. Katja Krohnin ohjaus ontuu, ja Heidi Heralan Eila yrittää epätoivoisesti kannatella näytelmän tapahtumia.

Mikä onnistui? - Alisha Davidowin (jopa) neljään kerrokseen rakennettu lavastus toimii piskuisella Arena-näyttämöllä hyvin. Davidowin lavastus hyödyntää herkullisesti eri kerroksia, jopa yllättävällä tavalla. - Heidi Heralan Eilaa rakastan. Herala näyttelee tosissaan, ja on siksi juuri porukan pienen näyttelijäensemblen hauskin -tähän toki ohjaa tekstikin, sillä Sinikka Nopola on kirjoittanut juuri Eilalle sujuvimmat sutkautukset.

Mikä taas ei? - Jaksan edelleen ihmetellä HKT:n tasoa tekstivalintojen suhteen: tässä tapauksessa Nopolan teksti on jäänyt raakileeksi eikä ohjaaja Krohn ole lähtenyt sen kummemmin tekstiä sovittamaan tai napakoittamaan. Olen nähnyt Krohnilta aikaisemmin yhden Nopola-ohjauksen, joka oli toimiva, niin dramaturgisesti kuin ohjaukseltaankin. - Esityksen valosuunnittelu oli sanalla sanoen heikkoa, keskeneräinen vielä sekin. (toim. huom. näin 3. pääharjoituksen ensi-iltaviikolla)

Mitä jäi käteen? - Jonkin verran (syviäkin) huokauksia.

Miete/ajatus/kysymys? - Vilpitön kysymys: mihin Nopoloiden suosio perustuu? Tunnistettavuuteen?

Tähdet? - Yksi ja puoli tähteä Heidi Heralalle ja nerokkaalle lavastukselle.

http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=ersl&lang=fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti