maanantai 14. lokakuuta 2013

Kansallisteatteri: Kirsikkapuisto (8.10.2013)


















Kuva: Pasi Ylirisku

Mikä? - Anton Tsehovin klassikon Kirsikkapuisto uudelleentulkinta. Sovitus ja ohjaus Mika Myllyaho

Kuka tai ketkä? - Kansallisteatteri

Miten? - Lukuisten vastoinkäymisten jälkeen Kansallisteatteri sai Kirsikkapuistonsa ensi-iltaan syyskuussa. Odotukset teokselle olivat suuret, ja pääjohtaja Mika Myllyaholta odotettiin raikasta tulkintaa klassikkotekstistä.
Tarinana Kirsikkapuisto on ajaton. Vanhan taakse jättäminen, ja uuden ajan tuleminen ovat läsnä kokoajan. Kirsikkapuisto on myös näytelmä valinnoista ja valintojen tekemisen vaikeudesta.

Mikä onnistui? - Visuaalisesti Kirsikkapuistoon on panostettu ja esityksen näyttelijäntyö on varmaa. Emmi Parviaisen raikkaasti ja vimmaisesti tulkitsema Anja nousee ansaitusti esityksen keskiöön. Tiina Weckström on varma Ranevskaja, ja Ismo Kallio sympaattinen Firs.

Mikä taas ei? - Myllyahon ohjaus on hyvin alleviivaava: näyttämö on tumpattu täyteen erilaisia tasoja ja ajatuksia, joita ei ole ehditty viemään loppuun. Katsojalle jää olo ettei tässä ole uskottu riittävästi tekstin voimaan, vaan on ryhdytty kuvittamaan ja popularisoimaan klassikkoteosta tähän päivään. Mitä tällä sovituksella haetaan?
Videokuvaa on Kansallisteatterin päänäyttämöllä ruvettu käyttämään nyt turhankin usein, ja projisointien hyödyntäminen esityksessä tuntuu aivan turhan pakonomaiselta.

Mitä jäi käteen? -Tuntui että olin nähnyt tämän esityksen jo aikaisemmin. Kansallisteatterin esitykset ovat alkaneet noudattamaan nyt liikaa samaa kaavaa, jossa on jumiuduttu samoihin tapoihin. Toivoisin että Kansallisteatteri maamme päänäyttämönä näyttäisi esimerkkiä ja kehittäisiä suomalaista teatteritaidetta eteenpäin.

Miete/ajatus/kysymys? - Klassikoita voi tuoda tähän päivään, mutta se tulisi tehdä mahdollisimman selkeästi.

Tähdet? - Kaksi tähteä.

Esityksen omat sivut
Traileri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti