perjantai 7. maaliskuuta 2014

Helsingin Kaupunginteatteri: Toveri K (13.02.2014)













Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri

Mikä? - Edvard Radzinskin Toveri K. Suomennos Teemu Kaskinen.

Kuka tai ketkä? - Helsingin Kaupunginteatteri. Ohjaus Roman Vitjuk.

Miten? - Edvard Radzinskin näytelmä Toveri K:sta, Stalinin kuiskaajasta saa maailman kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. HKT itse kuvailee tarinaa fantastiseksi historiadraamaksi, jossa käydään läpi Stalinin ja K:n välistä suhdetta. On toisaalta karmivaa ajatella, että joku suomalainen on ollut vaikuttamassa Stalinin päätöksiin ja tekoihin. Mitä on todellisuudessa tapahtunut? Se ei minulle auennut tämän esityksen myötä - mutta mikä tärkeintä, esitys sai ajattelemaan ja etsimään lisätietoa näytelmän henkilöistä ja esikuvista.

Mikä onnistui? - Nyt täytyy vallan todeta, että enpä ole aikaisemmin nähnyt Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä näin raikasta ja yllättävää tulkintaa! Vitjukin ohjaus on kautta linjan varma ja tarkoin ajateltu; toteutuksesta tulee selkeästi ohjaajan näköinen ja oloinen. Vitjuk on ansiokkaasti pyyhkinyt pölyt, ja vielä perään ravistellutkin koko kaupunginteatteria - ja lopputulos on varsin miellyttävä!
Itse tarinastahan en välillä meinaa saada mitään selvää, mutta hyväksyn sen heti alusta lähtien. Ostan ohjaajan tarjoukset ja ajatukset, ja huomaan välillä nauravani ainoana katsojana ääneen: tämähän on ajoittain hauskakin!
Vappu Nalbantoglu tekee varmasti elämänsä roolin K:n Aino-vaimona. Vimmainen Nalbantoglu näyttelee sydän verellä ja riipaisevasti. Kerrassaan upeaa! Sivurooleissa nähtävät Sampo Sarkola, Valtteri Tuominen sekä Tommi Rantamäki näyttelevät myös varmasti ja Vitjukin maailman erinomaisesti omaksuneina. Markus Saaren pentu-Mannerheim on myös mainio.

Mikä taas ei? - Esko Roineen saapuessa näyttämölle noin viimeisen puolen tunnin kohdalla, esitys ja Viktjukin ohjaus kadottaa fokuksensa ja identiteettinsä. Valinnat eivät tunnu perustelluilta ja loppuunasti viedyiltä. Lisäksi Roineen roolityö on luvattoman heikko ja suorastaan turha - miksi esitystä ylipäätään mainostetaan Roineen kuvalla, jos hän on vain lopussa muutaman repliikin roolissa? Asko Sarkolan päärooli on fyysisesti, mutta myös mentaalisesti raskas, ja se ikävä kyllä näkyy. Sarkolan roolityö on hapuileva ja epävarma vielä muutama viikko ensi-illankin jälkeen.

Mitä jäi käteen? - Todella positiivinen yllätys.

Miete/ajatus/kysymys? - Raikas venäläinen tulkinta suorastaan piristytti.

Tähdet - Kolme tähteä.

Esityksen omat sivut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti